Naisosasto

Vajaa kymmenen vuotta Koskuen Maamiesseuran perustamisen jälkeen, kylän emännät ja tyttäret perustivat maamiesseuran naisosaston. Perustava kokous pidettiin 5.11.1928.

Toiminta alkoi vilkkaana. Vähän koulutusta saaneet emännät ja tyttäret lisäsivät tietojaan ja taitojaan käsityö, karja- ja kotitalouskursseilla ja varmaankin päti myös sanonta ”naapuri naapurin asumaan opettaa”. Vuonna 1933 palkattiin oma neuvoja 500 markan kuukausipalkalla.

Sodan syttyminen vuonna 1939 muutti kaiken. Miehet joutuivat rintamalle. Kotirintamalla alkoi aika, josta selvisi ainoastaan ponnistellen päivä kerrallaan, henkiset ja ruumiilliset voimavarat ylittäen. Naapuriapu ja sopu auttoivat eteenpäin, toivo vapaasta isänmaasta kannusti ja lohdutti.

Maatalousnaisten toiminta silloin vaati ja antoi paljon. Lukemattomat tuntemattoman sotilaanpaketit valmistuivat ompeluiltojen tuloksena. Siirtolaisten vastaanotto ja majoitus oli iso urakka. Pula-aika kehitti kekseliäisyyden huippuunsa.

Rauhan jälkeen alkoi rakentamisen aika. Suru kaatuneiden sotilaiden perheissä oli suuri. Pulaa oli edelleen kaikesta, mutta usko maahan oli valtava.

1950-luvulla kehityksen tahti kiihtyi, maatalouden koneellistaminen alkoi vauhdilla. Maatalousnaisten neuvontajärjestö sai uusia haasteita pysyä ajan hermoilla. Opintomatkat, kurssit sekä ompeluillat tarjosivat tietoa, taitoa ja virkistystä arjen kiireeseen. Kökkä on Koskuella ollut aina osa seuratoimintaa. Koskuen kirkko on ollut maatalousnaisille mieluinen kökkäkohde. Lahjoituksina Koskuen kirkkoon on annettu: hopeiset kynttilänjalat, kastemalja, messukassukka ja vihkiryijy Maa herää, jonka on suunnitellut ja kutonut Aili Nummijoki, villat saatiin lahjoituksina ja ne karstattiin ja kehrättiin ompeluilloissa.

1960-luvulla maataloudessa raivaus ja rakentaminen alkoivat tuottaa tulosta, seurauksena oli ylituotanto. Tuottajahinnat olivat pohjalukemissa. Maaltapako lisääntyi ja nuoret muuttivat kaupunkeihin. Erikoistuminen maataloudessa lähti vauhtiin. Kiihtyvä kehitys vaati lisää koulutusta.

1970-luvulla Maa- ja kotitalousnaisten neuvonnassa kääntyi uusi lehti, luontaistaloudesta oltiin hyppäämässä markkinatalouden oravanpyörään. Tarvittiin ergonomiaa, samalla oli välttämätöntä edistää itsensä kehittämistä, viihtyisyyttä ja elämänlaatua.